Mesimarjaa yritettiin viljellä arvostetun ja hienon arominsa takia jo 1600-luvulla Upsalassa. Suomessa viljelyä kokeiltiin ensimmäisen kerran Maaningalla 1930-luvulla. Se osoittautui heti ongelmalliseksi: sato jää usein pieneksi ja mesimarjaviljelmä taantuu usein vain muutaman vuoden jälkeen. Kaupallinen mesimarjanviljely pääsi vauhtiin 1970-luvun alussa. Luonnonvaraisista mesimarjaklooneista valittiin parhaiten viljelyyn sopivia kantoja, joiden satoisuutta, itsepölytyskykyä ja marjan kokoa kehitetään edelleen.
Mesimarjan viljely yleistyi maassamme 1980-luvun lopulla, mutta lehtihomeen aiheuttamat tuhot romahduttivat orastavan tuotannon lähes kokonaan.