Rubus arcticus –verkkonäyttely esittelee mesimarjan luonnonmarjana, viljelykasvina ja arvokkaana raaka-aineena. Teksteistä ja kuvista koostuva aineisto pohjautuu samannimiseen näyttelyyn, joka on ollut esillä Kuopion museossa vuonna 2010 ja Nilsiän kotiseutumuseossa keväällä 2011. Näyttely on Kuopion luonnontieteellisen museon tuotantoa, jossa yhteistyökumppaneina toimivat Itä-Suomen yliopisto ja Lignell & Piispanen.
Vielä viitisenkymmentä vuotta sitten ahot ja pientareet olivat monin paikoin punaisenaan meheviä mesimarjoja. Nykyään jo muutaman mesimarjalitran poimiminen on kovan työn takana. Mihin mesimarjat ovat kadonneet?
Mesimarjan viljelyä tutkitaan ja kehitetään, sillä sen kysyntä on suurempaa kuin luonnosta keräämällä saatava vuotuinen sato. Viljely on kuitenkin osoittautunut odotettua hankalammaksi. Millaisia pulmia viljelijän on ratkaistava ennen kuin mesimarjat ovat myynnissä?
Ainutlaatuisen aromikasta mesimarjaa on käytetty kotioloissa esimerkiksi makeisiin jälkiruokiin ja hilloon. Kansainvälisesti kuuluisin mesimarjatuote syntyi kuitenkin 1880-luvulla kuopiolaisen apteekkarin kokeilujen tuloksena. Olisikohan herra Lignell arvannut, millaisen suosion hänen liköörinsä saavuttaa?