Suomalaiset ovat kutsuneet mesimarjaa mm. mesikaksi, mesimansikaksi, maaranvatukaksi tai luhdikaksi.
Elias Lönnrot ylistää mesimarjaa: "Ovat makunsa ja hajunsa suhteen etevimpiä kaikista Euroopan metsäkasvuisista marjoista. Näistä taidettaisiin parhaimpia viinejä valmistaa Pohjanmailla" (Elias Lönnrotin Flora Fennica – Suomen kasvio 1866).